Se on (oli) sitten kesä!

Kovin vaihtelevaista tämä kesän odotus on ollut. Lämpötilat vaihtelevat +5 - +30C -skaalalla eikä mehiläishoitaja meinaa pysyä perässä kesän tulon kanssa.Nyt mennään siellä viileämmässä ja kosteammassa päässä.

Ensin kuva-arvoitus: etsi kuvasta yksi mehiläisten kannalta hankala juttu.

Vastaus: muurahaispesä. Nämä kaksi yhdyskuntaeläintä eivät tule juttuun keskenään ja voittaja tahtoo olla muurahainen. Jostain syystä mehiläiset eivät pysty tai halua vastustaa kekomuurahaisten ryöstöaikeita ja kyllähän muurahaisille hunaja ja myös liharavinto eli toukat maistuvat! Olen katsellut vierestä, kun mehiläiset antavat muurahaisten rauhassa kävellä pesäaukosta sisään. Minun aseeni muurahaisia vastaan on tähän asti ollut suola ja etikka. Muovit pesän jalustojen alla piti olla hyvä konsti, mutta muurahaiset oppivat nätisti kiepauttamaan itsensä muovin reunan yli. Jos ongelma vielä jatkuu (viileät kelit pysäyttivät muurahaisten toiminnan), otan käyttöön järeämmät aineet eli FunLightia muurahaispesään. Eli miettikää taas, mitä lapsillenne juotatte... muurahaiset ainakin kuolevat.

Muita kevättouhuja on ollut laatikoiden ja kehien rakennus (voisi tietysti tehdä talvella hyvissä ajoin, eikä viime tipassa), laatikoiden lisäyskierros pesille, pihapesien siirto mansikkatarhalle ja osa mökille Juupajoelle sekä ensimmäiset toukansiirrot emonkasvatuksessa, neljä emoa syntynee ensi viikolla. Pesien siirto on minusta ikävimpiä hommia mehiläistenhoidossa; se pitää tehdä illalla myöhään, kun porukka on pesässä, pesät painavat ja aina jännittää monttusilla teillä, pitääkö kuormaliinat vai  vapautuuko kuomun alta mehiläisparvi...

Mökillä pesät ovat unelmapaikalla aamuauringossa järvenrannalla viljelysten lähellä. Tosin meidän rantasauna on 20 metrin päässä ja kävimme keskustelua, löytyykö saunajuomista jatkossa myös mehiläisiä...