29. joulukuuta 2013

Uutta Vuotta!

Loppuvuosi on mennyt mehiläisten kanssa hiljaiselossa. Mehiläiset pysyttelevät pesissään ja olen lähinnä käynyt tarkastamassa, että myrskyt eivät ole heittäneet kattoja taivaan tuuliin. Ja tiaiset näkyvät käyvän napsimassa makupaloja pesien suuluukuilla, mutta toivottavasti eivät aiheuta isompaa hämminkiä pesien sisällä.

Näin Joulun aikaan voisi mehiläisvahasta askarrella kauniita kynttilöitä. Kerran tätä kokeilinkin, mutta totesin, että kuten kaikki muukin askartelu, ei ole minun juttu!

Ensinnäkin silikonimuotit ovat kalliita. Noin viisi senttiä korkea kuusimuotti maksoi 16 euroa! Ja viiden sentin kynttilä on tosi pieni, kuten kuvasta näkyy. Ja yhden muotin kanssa useamman kynttilän valamiseen menee hillittömästi aikaa. Toki kynttilöitä voi valaa myös esim. maitotölkkeihin tai sipsiputkiin, kokeilin myös kertakäyttökuohuviinilasia. Ja siitähän kynttilä ei irronnut millään, vaikka olin öljynnyt muotin. Eli oli todellakin kertakäyttölasi!

Mehiläisvaha, sikäli kun se on kuorimavahaa tai vanhojen kakkujen vahaa, täytyy ensin puhdistaa. Vaha on hyvin syttymisherkkää, joten lämmitin sitä veden kanssa ja siivilöin roskia pois. Näkyvät roskat sain pois, mutta jotenkin vettä jäi vahamassaan, jonka vuoksi kynttilät räiskyivät iloisesti palaessaan, vähän niinkuin sädetikut. Eli tuli sitten ulkolyhtykynttilöitä!

Ja myös sydänlangan paksuutta kannattaa miettiä. Viiden sentin kynttilä ei tarvitse kovin vahvaa lankaa tai käy niinkuin kävi, kynttilä paloi noin vartissa loppuun. Ja kokeilin myös värjätä vahamassaa jouluisen vihreäksi, vaha kun on luonnostaan tumman keltaista. Tuli kirkkaan ruohonvihreä kynttilä. En siis kokenut onnistumisen hetkiä kynttilän valannassa, mutta olen kyllä nähnyt upeita vahakynttilöitä.

Hyvää Uutta Vuotta!
Kynttilä muotissaan jäähtymässä
Iloisesti palava kuusikynttilä, huomaa liekin iso koko!